Tärkeimmät RAUKANTEX FP:tä koskevat kysymykset ja vastaukset
Kysymyksiä ja vastauksia asiakkaillesi RAUKANTEX FP:stä
Rakennustekniikka
Esimerkiksi Saksassa mallirakentamismääräyskokoelmassa (MBO) määritetään kohdetyypit, joita varten tarvitaan palosuojausvaatimuksia:
- Infrastruktuurirakennukset: esim. terveydenhuolto, sosiaalipalvelut, koulut jne.
- Korkeat rakennukset > korkeus 22 m
- Liikerakennus > 800 m²
- Toimisto- ja hallintorakennukset > 400 m²
- Majoitusliikkeet > 12 vuodepaikkaa
- Ravintolat > 40 paikkaa
Tään lisäksi on määräyksiä ja ohjeita (esim. valtion rakennusmääräykset, koulurakentamista koskevat ohjeet), joissa määritetään tarkat vaatimukset palontorjunnalle.
Siinä arvioidaan rakennusmateriaalin palokäyttäytymistä käyttämällä erityisiä testimenetelmiä ja raja-arvoja. Sitä on sovellettava EU:n alueella uusiin tuontituotteisiin. DIN 4102-1:een verrattuna siinä tarkastellaan yksityiskohtaisemmin rakennusmateriaalin savu- (s = savu) ja pisaraominaisuuksia (d = pisarat). Tämä tarkastelu tehdään rakennusmateriaaliluokkien A2-D osalta. Paloa hidastavat rakennusmateriaalit eivät saa jatkaa palamista itsenäisesti syttymislähteen poistamisen jälkeen, eli ne ovat itsesammuvia. Eurooppalaisessa luokittelussa rakennusmateriaaliluokka ilmaisee rakennusmateriaalin osuuden palossa.
DIN 4102-1 | EN 13501-1 |
A1, A2 - palamaton | A1 - palamaton A2 - palamaton / palonsuoja-aine |
B1 - palonsuoja-aine | B, C - palonsuoja-aine |
B2 - normaali syttyvyys | D, E - normaali syttyvyys |
B3 - helposti syttyvä | F - helposti syttyvä |
s + savu = savun kehittyminen
s1 - ei lainkaan / ei juuri lainkaan savun kehittymistä
s2 - keskinkertainen savun kehittyminen
s3 - voimakas savun kehittyminen
d + pisarat = palava tippuminen / putoaminen
d0 - ei tippumista / putoamista
d1 - vähäinen tippuminen / putoaminen
d2 - voimakas tippuminen / putoaminen
Luokkien B, C ja D luokitteluun sovelletaan testistandardeja EN 13823 SBI (Single Burning Item, rakennustuotteisiin yhdestä palavasta esineestä kohdistuva lämpörasitus) ja EN ISO 11925-2 (Tuotteiden syttyvyys, kun ne altistetaan suoraan liekille - Osa 2: Yksittäisen liekin testi). Luokittelu tehdään raja-arvojen perusteella.
Rautatie
Riskitaso (HL) määräytyy käyttöluokan ja suunnitteluluokan yhdistelmän perusteella. Luokat ovat HL1, HL2 ja HL3, joista HL3 on korkein riskitaso. Käyttäjä määrittelee HL-arvon. Usein HL3-arvoa tarvitaan mahdollisimman suuren turvallisuuden takaamiseksi
Käyttöluokka | Tyyppiluokat | |||
N: Vakioajoneuvot | A: Automaattinen ajotila | D Kaksikerroksiset ajoneuvot | S: makuuvaunu | |
Pinta-ajoneuvot | HL1 | HL1 | HL1 | HL2 |
Tunneli <= 5 km | HL2 | HL2 | HL2 | HL2 |
Tunneli > 5 km | HL2 | HL2 | HL2 | HL3 |
Tunneli, evakuointi sivusuunnassa ei ole mahdollista | HL3 | HL3 | HL3 | HL3 |
Kaikkien osien palontorjuntaa koskevat vaatimukset on esitetty 26 vaatimusryhmässä (esim. R1, R22, R24, ...). Nämä riippuvat käyttötarkoituksesta (toiminnosta) ja asennuspaikasta. Tässä yhteydessä on osittainen komponenttiluettelo. Muiden osien osalta otetaan huomioon altistuva pinta-ala, palava massa ja ympäristö. Kukin vaatimusryhmä koostuu määritellyistä testimenettelyistä ja erityisistä raja-arvoista (HL1, HL2, HL3:n mukaan). Toiminnanharjoittaja määrittelee vaatimusjoukon. R-vaatimus määrittelee esimerkiksi hapenkulutuksen, lämmöntuoton ja myrkyllisyyden.